"Sånt e livet sanoi sittisontiainen ja sitten se raukka on döö"

 

TERVETULOA lukemaan, seuraamaan, jakamaan, kommentoimaan tms. Kävelykioskin Blogia 👍 ... Tavoitteena on yhdessä edistää hyvää ikäihmisten hyväksi 💝 ... VÄLKOMMEN och läsa, följa, dela, kommentera mm. Kävelykioskis Blogg 👍 ... Målet är att tillsammans öka välmående bland de äldre ... 💝

"Sånt e livet sanoi sittisontiainen ja sitten se raukka on döö" 
... toistaa yksi asiakas aina jossain vaiheessa treenipäiväänsä. Ei se ihmisen elämä tosiaan ole kovin pitkä, joten ihan totta - otetaan ilo irti elämästä - vielä kun voi!
  Onneksi rakkaat vanhempanikin ohjastivat aikoinaan viisaasti: Edesmennyt hullunhauska isäni sanoi, että ”työt ei tekemällä lopu” ja lempeä äitini on aina rakastanut mm. Louis Armstrongin laulua ”What a wonderful world: I see friends shaking hands, saying how do you do - They're really saying I love you…” Tulkitsin siten jo nuorena, että wautsi elämällähän on tarjottavana vaikka ja mitä! Viittäkymppiä lähestyessäni ja nuorten aikuistuessa päätinkin, että yrittäjyys voisi olla vielä yksi hyvä juttu elämässä – kun ”toisen töissä” turhauduin yhteisten päätösten jäädessä usein lähinnä sanahelinäksi.

Introverttinä eli pikemmin sisäisistä kuin ulkoisista lähtökohdista elämää elävänä ja eri tavoilla siihen vaikuttamiseen pyrkivänä, merkityksellistä on ollut jo nuorena löytää sellainen ala, jossa voi työskennellä juuri sydämensä kyllyydestä. Vaikuttamisen mahdollisuus ja merkityksellisen työn tekeminen lisää työn mielekkyyttä ja siten edistää mm. työhyvinvointia. Jo pelkästään siitä(kin) syystä on ehdottoman tärkeää, että pienyrittäjän palkkaaman työntekijän irtisanomissuojaa (lue irtisanoutumissuojaa) höllennetään, jotta jokaiselle löytyy se ”oikea (työ)paikka”. Voi käydä nimittäin niinkin, että työntekijän omat odotukset (pk-yritys)työstä eivät ihan vastaakaan todellisuutta.

Kannustetaan siksi yrittäjyyttä ja muokataan sitä oikein koko kansan tahtotilalla (entistäkin) toteuttamisystävällisemmäksi. Toimin fysioterapeutti-omistajana ja ryhmänohjaajana seniorikuntosalissamme. Tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten arkea niin mielekkääksi kuin mahdollista ideologialla: ""... Monipuolista treeniä, mukavia kavereita ja hyvää kaffia! Eipä siihen elämän onnellisuuteen sen kummempaa reseptiä ilmeisesti tarvita..."  

Yksinyrittäjän työpäiväni alkaa heräämällä ennen seitsemää. Kotipihasta lähden kahdeksan jälkeen avaamaan firman ovet kello yhdeksäksi. Kello 11.10 soi kännykkä joka arkipäivä samaan aikaan: asiakaspalvelussa ei aina muista syödä, sillä aika rientää! Asiakkaat huutelevat ”Hyvää ruokahalua - Smaklig måltid”! ”Kiitos -Tack!”! Eväiden lisäksi ”jälkiruokana” on hengitysharjoituksia: hengitän tietoisesti muutaman kerran syvään sisään nenän kautta ja hitaasti ulos suun kautta. Tunnen miten syke laskee vähitellen ja miten keho rentoutuu - saan siten kiinni eheyttävästä kehotitetoisuusharjoitus -mielikuvastani: ”Tuo molemmat jalat takaisin alustalle" - maan kamaralle.

Muita taukoja ei meidän firmassa sitten olekaan. Flow eli työnimu pitää huolen virkeydestä. ”Toisen töissä” koin työn vakiotauotukset turhiksi, sillä ne vain katkaisivat turhaan hyvää työn virtausta. Asiakasohjauksen lomassa mikrotauko -treeniminuutteja kertyy tunnin aikana noin 1-4 minuuttia, ja viiden ryhmänohjaustunnin aikana noin 5 – 20 minuuttia – riippuen eri tilanteista.

Kello 13.00 ovien sulkemisen jälkeen syön välipalan, siivoan, vien roskat ja lähden kotikäynnille, muille työasioille, seurantakontrolliin, ruokakauppaan tai ystävän kanssa kahville. Viimeistään klo 16 pyrin soittamaan kaikki vastaamattomat puhelut, sillä kännykkäni on äänettömällä koko päivän - asiakasohjaustyöni turvallisuussyistä. Kello 16 jälkeen vapautuvalla ajalla sekä 8-9 tunnin yöunilla pyrin tietoisesti vaikuttamaan työstä palautumiseen sekä luomis- ja vastustuskyvyn ylläpitämiseen – jo ihan perussairauksien takia. Lauantai- tai sunnuntai aamupäivisin on sitten firman suursiivouksen vuoro. Samalla hoidan firman sosiaalisen median jutut sekä tarvittaessa mainos-, laskutus- ja kehittämisasiat yms.

Yrittäjän työssä erittyy ainakin kolmea eri hormonia eli endorfiineja, oksitosiinia ja adrenaliinia. Mielekkäässä työssä endorfiinit eli mielihyvähormonit jylläävät - kuten myös liikunnassa, nauraessa, itkiessä tai esimerkiksi auringonpaisteessa. Samoin oksitosiinia eli rentoutumishormonia erittyy mielekkäässä työssä - kuten myös mietiskelyssä, hieronnassa, hyvää musiikkia kuunnellessa, kävelylenkillä, hyvän illallisen nauttimisessa tai esimerkiksi halaamisessa. Näiden hormonien erittymisen avulla mm. työmuistikin paranee. Kolmas hormoni, jota yrittäjän työssä erittyy myös on adrenaliini, jonka yksi nimitys on ”taistele tai pakene” -hormoni. Kun tietoisesti valitsee usein (halusi tai ei) ”taistele” -vaihtoehdon niin vähitellen huomaa, että hei työ- ja elämänkokemushan tässä karttuu (peukku emoji)!

Yksilöllisen ryhmänohjaustyön vastapainoksi – ja ihan vain muutenkin – ”on ihan pakko saada” säännöllisesti luontoyhteyttä ja hiljaisuutta. Luonnossa akut latautuvat, hengitys tasaantuu ja syke rauhoittuu. Perhe sekä kävelylenkit vapaa-aikana ja osa työmatkoista, pihatyöt, mökkeily ja asuntovaunuilu ovat siksi ihan must (sydän emoji). Työn mielekkyyden jatkuvuudesta huolehtivat meidän rakkaat ja elämänviisaat asiakkaamme: ”Pitää nauttia elämästä!” (Täydellistä sormi emoji) ”Mä oon täälä taas” (iloinen emoji) … Paras muistutus siitä alun sontiaisesta, joka sitten onkin yhtäkkiä döö lienee: ”Tee töö ja ole iloinen.” (Suu korvissa hymyilevä emoji ja peukku emoji). Sitä sopii (meidän kaikkien) yrittää! (sydän emoji)

Psykofyysinen
Fysioterapeutti
Introvertti INFJ/INTJ
HSP
Yrittäjä
Nancy Seppänen
Vaasa