Hälytyskellojen tulisi soida, jos istumista on vuorokaudessa yli kahdeksan tuntia ja yli kaksi tuntia kerrallaan! Jos taas istuu vuorokaudessa vain muutaman tunnin ja enintään tunnin kerrallaan, istumismäärä on sopiva, ainakin Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) KKI-istumiskortin mukaan.

Istumista enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja kaksi tuntia kerrallaan on vielä sallitun rajoissa.

Arjen istumisen vähentäminen on keskeinen painopiste myös sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategiassa vuoteen 2020.

Suomalaisilla aikuisilla reilut yhdeksän tuntia valveillaoloajasta kuluu istuen tai makuulla. Paikallaan seisten vietetään keskimäärin 2 tuntia 30 minuuttia. Miehet makailevat ja istuvat päivässä 44 minuuttia enemmän kuin naiset. Ikäryhmien välillä ei ole suuria eroja. Vanhin väestö makailee ja istuu nuorempaa enemmän. Tieto ei yllätä, sillä ikääntyessä toimintakyky voi heikentyä monestakin syystä ja levon tarve sitä kautta noidankehämäisesti kasvaa.

Istuminen näyttää olevan itsenäinen kuolemanriski, jonka vaikutuksia ei vähennä suositusten mukainen liikunta. Siten terveyden kannalta jo pienetkin tauot istumisessa ovat hyväksi. Tarvitaan keinoja kevyen ja lyhytkestoisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä yhtäjaksoisen paikallaanolon vähentämiseen!

Ikään katsomatta, tauota istumista esimerkiksi noin tunnin välein esimerkiksi seisomalla minuutti (kellota aika). Mm. sydän, keuhkot, verenkiertoelimistö, luusto, nivelet, lihakset, ruoansulatus, suolentoiminta, aineenvaihdunta, mieli ja itsetunto tykkäävät tästä.

Mukavaa treeniä!

Tarvittaessa kysy lupa tauotukseen lääkäriltäsi. 

Biopsykososiaalinen viitekehys 
Fysioterapeutti
Nancy Seppänen
Vaasa